Taiteessani on kolme erilaista polkua; mustemaalaus, luonnonpigmentit ja akryylimaalaus plexille. Mustemaalauksissani käytän kaikista pienintä sivellintä, 000-kokoa. Näissä maalauksissani hahmot kohtaavat tosielämässä kuultuja huuteluita ja tokaisuja, joissa sosiaaliset tilanteet kärjistyvät vaikeiksi kohtaamisiksi. Mustemaalaukseni ovat yksityiskohtaisia, joihin on saattanut päätyä myös piiloviestejä. Sarjakuvallisuus, katutaide ja primäärit taiteet ovat sanoja, joilla on kuvailtu töitäni.
Hennoin polkuni on luonnonpigmenteillä leikittely ja viime vuosina olenkin keskittynyt tummiin orvokkeihin ja niistä saatavaan väriin. Tämä vuosittainen kokeileminen alkaa aina maaliskuussa, heti kun kevätkukat vain saapuvat kauppoihin ja päättyy syksyyn, kun kukat lakastuvat. Painan orvokeista saadun värin erilaisiin papereihin ja jatkan teosta joko musteella tai hennolla sinisellä värikynällä.
Ronskein tapani tehdä taidetta on maalata akryyleilla plexille. Rujot maalaukset näyttävät karuilta, mutta näissä töissä pääaiheenani on ihminen, kuten muissakin poluissani. Ihminen ja ihmisten käyttäytyminen kiinnostaa ja vaatii tulla maalatuksi. Olen ”toiselta” ammatiltani kuvataideopettaja, siksikin lasten ja aikuisten käyttäytyminen ja sosiaaliset tilanteet kiehtovat minua. Neljä vuotta olen tehnyt taidetta ja pitänyt näyttelyitä, mielestäni olen vasta-alkaja ja keltanokka. Vuoden alusta sain ensimmäisen työhuoneeni, jonne nyt kutsunkin teidät tutustumaan taiteeseeni.