Kati Leskinen - Malminiityntie 20 A -taiteilijayhteisö
Visuell konst
Plats
Vantaa
Hemsida
https://katileskinen.wordpress.com
Det finns tre olika vägar i min konst, bläckmålning, naturliga pigment och akrylmålning för plexiglas. I min bläckmålning använder jag den minsta borsten av alla 000- storlek. I dessa målningar möter karaktärernä skrik och korrigeringar som hörs i verkligheten, där sociala situationer eskalerar till svåra möten. Mina bläckmålingarna är detaljerade, vilket också kan ha slutat med dolda meddelanden. Serier, gatukonst och primärkonst är ord som beskriver mitt arbete. Min mest känsliga väg är att leka med naturliga pigment och de senaste åren har jag fokuserat på mörka violer och färgen de producerar. Detta årliga experiment börjar alttid i mars, sä snart vårblommorna vissnar. Jag trycker färgen från violerna på olika papper och fortsätter arbetet med antingen bläck eller en mild blå krita. Mii djärvaste sätt att skapa konst är att måla akryl för plexiglas. Fula målningar ser karga ut, men i dessa verk är huvudämnet människan, som på mina andra vägar, människor och mänslkig beteende är intresserade och kräver målning. Jag har en annan konstlärare av yrke, för barn och vuxna med beteende och sociala situationer facinerar mig. Fyra år jag har gjort konst och utställningar har varit, jag tror att jag är nybörjare. Från början av året fick jag min första studie, där jag nu bjuder in dig att utforska min konst.
Taiteessani on kolme erilaista polkua; mustemaalaus, luonnonpigmentit ja akryylimaalaus plexille. Mustemaalauksissani käytän kaikista pienintä sivellintä, 000-kokoa. Näissä maalauksissani hahmot kohtaavat tosielämässä kuultuja huuteluita ja tokaisuja, joissa sosiaaliset tilanteet kärjistyvät vaikeiksi kohtaamisiksi. Mustemaalaukseni ovat yksityiskohtaisia, joihin on saattanut päätyä myös piiloviestejä. Sarjakuvallisuus, katutaide ja primäärit taiteet ovat sanoja, joilla on kuvailtu töitäni.
Hennoin polkuni on luonnonpigmenteillä leikittely ja viime vuosina olenkin keskittynyt tummiin orvokkeihin ja niistä saatavaan väriin. Tämä vuosittainen kokeileminen alkaa aina maaliskuussa, heti kun kevätkukat vain saapuvat kauppoihin ja päättyy syksyyn, kun kukat lakastuvat. Painan orvokeista saadun värin erilaisiin papereihin ja jatkan teosta joko musteella tai hennolla sinisellä värikynällä.
Ronskein tapani tehdä taidetta on maalata akryyleilla plexille. Rujot maalaukset näyttävät karuilta, mutta näissä töissä pääaiheenani on ihminen, kuten muissakin poluissani. Ihminen ja ihmisten käyttäytyminen kiinnostaa ja vaatii tulla maalatuksi. Olen ”toiselta” ammatiltani kuvataideopettaja, siksikin lasten ja aikuisten käyttäytyminen ja sosiaaliset tilanteet kiehtovat minua. Neljä vuotta olen tehnyt taidetta ja pitänyt näyttelyitä, mielestäni olen vasta-alkaja ja keltanokka. Vuoden alusta sain ensimmäisen työhuoneeni, jonne nyt kutsunkin teidät tutustumaan taiteeseeni.