Som konstnär är jag en mångsidig experimenterare. Jag är mest känd som cirkus- och bandartist, men jag gör även bildkonst, ljudverk, performance och community art. Under årens lopp, i min cirkuskonst, har jag glidit mot abstrakta uttryck: mer intuition och mindre inlärda tricks. Mitt visuella arbete har också nyligen tagit mig i riktning mot design och produktutveckling.
Det som gör min bildkonst speciell är de uppfinningar som föds ur min tvärvetenskapliga bakgrund och min experimentella natur. Till exempel, insikten om att röra sig med kol, kroppen och fälgen födde en gång projektet Traces of Hooping // Sound of Creating, som har pågått i många år. Jag älskar gamla syntar. I mina verk är musik och ljud alltid närvarande på något sätt - antingen som en direkt hörselkänsla eller indirekt, förtätad efter det visuella. Till exempel använder jag vibrationen från elektriskt förstärkta ljudvågor för att flytta färgpigment på papper.
Min konstnärliga verksamhet är starkt gemensam. Jag samarbetar mycket med andra artister. I mina framträdanden får publiken ofta påverka utgången. Inom community art lyssnar och styr jag processen instinktivt.
Jag inspireras av rummet. Det ger begränsningar och möjligheter. Metaforiskt uppfattat är det utrymme som ges faktiskt i hjärtat av allt mitt konstskapande. Den råa idén, materialen som används och de färdigheter som tränas skapar den första nivån som jag utgår från. När den konstnärliga processen väl har börjat vill jag hålla hela utrymmet vid liv. Istället för att finslipa en målning eller ett cirkustrick isolerat från omgivningen, bjuder jag in rutor, kuber och ljudsnuttar i den konstnärliga processen – och inte att förglömma människor. Mitt konstnärskap har en öppenhet som ett lekande barn. Spelets funktion är att hålla det givna utrymmet så fritt som möjligt från förväntningar.
Olen taiteilijana monipuolinen kokeilija. Minut tunnetaan parhaiten sirkus- ja vannetaiteilijana, mutta teen myös kuvataidetta, ääniteoksia, performansseja sekä yhteisötaidetta. Sirkustaiteessani olen vuosien kuluessa liukunut kohti abstraktia ilmaisua: enemmän intuitiota ja vähemmän opeteltuja temppuja. Kuvataiteellinen työskentelyni on vienyt minua viime aikoina myös muotoilun ja tuotekehityksen suuntaan.
Kuvataiteestani tekee erityistä poikkitaiteellisesta taustastastani ja kokeilijan luonteestani kumpuavat keksinnöt. Esimerkiksi oivallus lähteä liikkumaan hiilen, kehon ja vanteen kanssa synnytti aikanaan Traces of Hooping // Sound of Creating -projektin, joka on jatkunut monta vuotta.Rakastan vanhoja syntetisaattoreita. Teoksissani musiikki ja ääni ovat aina jollain tavoin läsnä – joko suorana kuuloaistimuksena tai välillisesti, visuaaliseen jälkeen tiivistyneenä. Käytän esimerkiksi sähköisesti vahvistettujen ääniaaltojen värähtelyä väripigmenttien liikutteluun paperilla.
Taiteellinen toimintani on vahvasti yhteisöllistä. Teen paljon yhteistyötä muiden taiteilijoiden kanssa. Performansseissani yleisö saa usein vaikuttaa lopputulokseen. Yhteisötaiteessa kuuntelen ja ohjaan prosessia vaistonvaraisesti.
Minua inspiroi tila. Tila antaa rajoitteet ja mahdollisuudet. Metaforisesti ymmärrettynä annettu tila on oikeastaan kaiken taiteen tekemiseni ytimessä. Raaka idea, käytössä olevat materiaalit ja harjoitellut taidot luovat ensimmäisen tason, josta lähden liikkeelle. Taiteellisen prosessin käynnistyttyä haluan pitää koko annetun tilan elävänä. Sen sijaan, että hioisin maalausta tai sirkustemppua eristyksissä ympäristöstä, kutsun taiteelliseen prosessiin mukaan neliöt, kuutiot ja pätkivät äänipiuhat – ihmisiä unohtamatta. Taitelijuudessani on leikkivän lapsen kaltaista avoimuutta. Leikin funktio on pitää annettu tila mahdollisimman vapaana ennakko-odotuksista.