Jag har jobbat som keramiker i Kabelfabriken i Helsingfors sedan 2000. I mitt arbetsrum tillverkar jag främst keramikskulpturer, men jag gör också unika bruksföremål av keramik i liten skala. Vid sidan om min egen konstnärliga verksamhet arbetar och undervisar jag på Keramikcentrum Septari. Tillsammans med min kollega ansvarar jag för centrets verksamhet.
Lermannen har varit temat för mina skulpturer sedan 1996. Jag är intresserad och inspirerad av små förändringar i långa processer, av att förmedla känslighet och empati med mina lerfigurer, av keramikytans oändliga möjligheter och att undersöka dem. I mitt arbete utgår jag från materialet. Jag vill ge utrymme för också slumpen i processen, så att keramiken fortsätter överraska mig i arbetet. För mig är det en central faktor för att upprätthålla intresset, men parallellt behärskar en ändå materialet. Jag arbetar snabbt med grov rakulera samt olika patina för keramik.
I början på 2000-talet behandlade mina figurer Memento mori-temat och människans oförmåga att hantera sin egen dödlighet. På ett sätt är temat fortfarande det samma. På senare tid har ändå figurerna fått också ett vårdande och gottgörande perspektiv. Det här har jag behandlat bland annat i verket Trädgårdsmästare, där en grupp trädgårdsmästare monterade på väggen tycks säga "Ingen fara, allting ordnar sig, vi hjälper dig". Verket var med på Ornamos verkförsäljning i mars 2019. En världe som är full av hotbilder om klimatförändring, hav som kvävs av plast och hot om krig behöver också utrymmen, verk, där en kan känna empati, tröst och lugn, tycker jag.
Mina verk finns bland annat i Statens och HUS konstsamlingar.
Jag arbetar i ett gemensamt arbetsrum i Kabelfabrikens D-trappa. Vi har alla egna arbetsrum, men vi är en gemenskap med bildkonstnärer, glaskonstnär, keramikkonstnärer och en docktillverkare.
Olen työskennellyt keramiikan parissa Helsingin Kaapelitehtaalla vuodesta 2000. Valmistan työhuoneellani pääsääntöisesti keraamisia veistoksia, mutta teen pienimuotoisesti myös uniikkia käyttökeramiikkaa. Oman taiteellisen työni ohessa työskentelen ja opetan Keramiikkakeskus Septariassa. Vastaan työparini kanssa keskuksen toiminnasta.
Savimies / ”tonmann” on ollut veistoksieni aiheena vuodesta 1996 lähtien. Minua kiinnostavat ja inspiroivat pienet muutokset pitkissä prosesseissa, herkkyyden ja empatian välittäminen savihahmojeni välityksellä, keraamisen pinnan loputtomat mahdollisuudet ja niiden tutkiminen. Työskentelyssäni on materiaalilähtöinen lähestymistapa. Haluan antaa prosessissa tilaa myös sattumalle, jotta keramiikan teon yllätyksellisyys säilyy työskentelyssä. Koen sen yhtenä keskeisenä mielenkiintoa ylläpitävänä tekijänä, kuitenkin materiaalin hallinnan ohella. Työskentelytapani on nopea, käytän karkeaa rakusavea sekä erilasia keraamisia patinoita.
2000 -luvun alussa hahmoni käsittelivät Memento mori -teemaa ja ihmisen kyvyttömyyttä käsitellä omaa kuolevaisuuttaan. Tietyllä tavalla aihe on vieläkin sama. Viime aikoina mukaan on kuitenkin tullut hahmojeni hoitava ja hyvää tuottava näkökulma. Olen käsitellyt tätä mm. Tarhurit -teoksessa, jossa seinälle muodostuva ryhmä tarhureita tuntuu sanovan ”ei hätää, asiat järjestyvät, me autamme sinua”. Työ oli esillä Ornamon teosmyyntinäyttelyssä maaliskuussa 2019. Maailma, joka on täynnä uhkakuvia ilmastonmuutoksesta, merien tukehtumisesta muoviin sekä sodan uhkasta tarvitsee mielestäni myös tiloja, teoksia, joissa voi kokea myötätuntoa, lohdutusta ja rauhaa.
Veistoksiani on mm. Valtion ja HUS:n taidekokoelmissa.
Työskentelen työhuoneyhteisössä Kaapelitehtaan D-rapussa. Meillä kaikilla on omat työhuoneet, mutta olemme yhteisö, jossa on kuvataiteilijoita, lasitaitelija, keramiikkataiteilijoita (mm. Merja Castrén, Laura Havainto) sekä mm. nukentekijä.