I tiderna studerade jag till grafisk designer. Sedan, av någon outgrundlig anledning, kom jag på idén att laga en kniv åt mig själv. Jag köpte en färdig egg och gjorde en kniv av den och fick till och med en slida tillpysslad. Så klart ville jag också göra eggen själv och anmälde mig till arbetsinstitutets knivkurs. Jag trodde att mitt liv skulle bli fulländat av att få göra en egen kniv från grunden! Så blev det inte.
Arbetsinstitutets ena kurs drog ut och blev till flera år och jag gick på smideskurser i Sirniös smedsby i Posio tre somrar. Sedan blev det en treårig utbildning till specialmetallartesan på hantverk och konstindustri institutet i Ikalis. Efter det blev det ännu kvällskola på Axxell i Karis i två år och därifrån fick jag yrkesutbildning som smed.
Att göra den där egna kniven spårade ut rejält. Nu jobbar jag som smed två till tre dagar i veckan i min smedja i Tykö (Teijo) och några dagar i veckan spenderar jag i kontoret där jag gör grafisk design. Hur veckan ser ut är helt på arbetets villkor, ibland är jag i smedjan hela veckan, men ibland går hela veckan åt till att knappra på tangentbordet och datormusen.
De här jobben kan verka väldigt olika, men överraskande många likheter finns det i dem. Båda omfattar visualitet och former och en måste ta användbarhet i beaktande. Det är bara materialet som skiljer dem åt och teknikerna en använder för att forma materialet.
Summa summarum kompletterar de här väldigt olika sysslorna varandra på något konstigt sätt. Ett par dagar i smedjans mörker och ett par dagar vid skrivbordet i kontoret passar mig alldeles utmärkt. Omväxling förnöjer sägs det...
Aikoinaan päädyin graafiseksi suunnittelijaksi. Sitten, jostakin kumman syystä, pälkähti päähäni tehdä itselleni puukko. Ostin valmiin terän ja nakertelin siitä puukon, ja sain jopa tupin askarrelluksi. Halusin kuitenkin tehdä myös terän itse ja ilmoittauduin opiston puukkokurssille, ja kuvittelin elämäni olevan täysi kun teen aivan itse koko puukon! Toisin kävi.
Opiston kurssi venähti usemmaksi vuodeksi ja kävin Posiolla kolmena kesänä Sirniön seppäkylän seppäkursseilla. Sitten kolmevuotinen erikoismatalliartesaanin tutkinto Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Ja sen jälkeen kaksi vuotinen iltakoulu Axxellin opistossa Karjaalla, jonka päätteeksi sepän ammattitutkinto.
Aika ankarasti lähti rukkasesta tuo oman puukon askartelu. Nyt teen pari kolme päivää viikossa sepän töitä pajallani Teijossa. Pari päivää kuluu sitten "konttorilla" tietokoneen äärellä graafista suunnittelua tehden. Viikko koostuu kuitenkin töiden ehdoilla, joten joskus pajalla menee koko viikko vasaran varressa ja joskus taas toimistolla hiirtä ja näppäimistöä kurittaen.
Vaikka nämä työt äkkisältään tuntuvat kovin erilaisilta, mutta yllättävän paljon niissä on yhtäläisyyksiä. Molemmissa ollaan tekemisissä visuaalisuuden ja muotojen kanssa. Molemmissa on huomioitava myös käytettävyys jne. Materiaalit vain ovat hiukan erilaiset ja niiden muokkaaminen tapahtuu toisenlaisin menetelmin.
Mutta summa summarum, nämä kovin erilaiset työt ja toimet jollakin kummallisella tavalla täydentävät toisiaan. Pari päivää pimeässä pajassa ja sen jälkeen päivä pari toimistotiloissa kirjoituspöydän äärellä sopii minulle erittäin hyvin. Vaihtelu virkistää sanovat...