Jag har jobbat som bildkonstnär och miljökonstnär de senaste 20 åren. Utgångspunkten för mitt konstnärliga arbete finns i de finska mytiska skogsberättelserna. för mig är naturen som en nationalitet jag känner mig tillhöra, mitt eget språk, nostalgi och partnerskap. Med naturerfarenheter kan bilda sig en uppfattningsförmåga om tid, gränser, gott och ont. Den här känslan finns tyst inom oss, ibland tänds den och ibland släcks den. De tidskrävande miljökonstverken byggs för hand av trasig björknäver, videkvistar, bark, örnbräken, mossa, gräs, blåstång uppspolad av havet.
Att jobba utomhus är en arbetsmetod för mig. Jag upplever att sinnena är alerta då. När en jobbar utomhus blåser omgivningen in ödmjukhet och sensibilitet i det konstnärliga arbetet. Arbetet med "På vindstid", en mytisk båt, började i skogsbrynet på våren och blev färdigt då våren redan stod för dörren.
År 2019 firar jag 20 år som konstnär. Det här firar jag med en miljökonstutställning i trädgården på Gallen-Kallelamuséet Tarvaspää 11.5–8.9.2019.
Miljökonstutställningen innefattar tiotals stora miljökonstskulpturer från de senaste tio åren. I parkområdet i Tarvaspää finns också tjärade mytiska videbåtar som glider ner för museiområdets backe mot den glittrande havsstranden. Verken, som byggs upp av människo- och djurgfigurer, reser sig tre meter höga.
Det gamla kulturlandskapet i Sjundeå har blivit en utmärkt omgivning för mitt konstnärliga arbete. Möjligheten att bygga en ateljé på gården har varit av stor betydelse för mitt arbete. Ateljén har möjliggjort olika konstbesök hos mig, till exempel av kinesiska turister och KUBU-kulturbussen.
Jag blev invald i Finlands skulpturförbunds styrelse för perioden 2019-2021. Jag har varit styrelsemedlem i Västra Nylands konstnärsgille sedan 2012.
Olen toiminut kuvataiteilijana ja ympäristötaiteilijana viimeiset parikymmentä vuotta. Taiteellisentyöskentelyni lähtökohta on suomalaisessa myyttisessä metsätarustossa. Luonto on minulle kuin kansalaisuus, johon tunnen kuuluvani,oma kieli,kaiho ja kumppanuus. Luonnon kokemuksen äärellä on mahdollisuus muodostaa käsityskykyään ajasta,rajasta,hyvästä ja pahasta. Tämä tunne on sisällämme hiljaa,välillä syttyen ja sammuen. Repaleiset koivuntuohet, pajun vitsakset, kaarna, sananjalat, sammalet, heinät, meren huuhtoma rakkolevä rakentuvat ympäristötaideteoksiksi aikaa vievän käsillätekemisen saattelemana.
Työskentely ulkoilmassa on minulle yksi työskentelymetodi. Koen näin aistien olevan valppaana. Ulkotyöskentelyssä ympäristö puhaltaa taiteilijan taidetyöhön nöyryyttä ja herkkyyttä. "Tuuliajolla" myyttisen veneen työstäminen alkoi metsänreunalla talvella ja kevään jo kompuroidessa ovenkynnyksellä työ saatettiin päätökseensä.
Vuosi 2019 on minulle 20-vuotis juhlavuosi taiteilijaurallani. Tätä juhlistamaan minulla on ympäristötaidenäyttely Espoon Tarvaspäässä Gallen-Kallelan museon puistoalueella 11.5-8.9.2019.
Ympäristötaidenäyttelyni sisältää kymmenisen suurikokoista ympäristötaideteosta viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Tarvaspään puistoalueelle sijoittuvat myös tervatut myyttiset pajuveneet, jotka lipuvat museoalueen rinnettä alas kohti kimmeltävää merenrantaa. Näyttelyn teokset rakentuvat ihmis-ja eläinhahmoista kolme metriä korkeiksi teoksiksi.
Siuntion vanhan kulttuurimaisema on luonut taiteelliselle työskentelylleni oivan ympäristön . Pihapiiriin ateljeen rakentaminen oli mahdollisuus, joka on tukenut työtäni merkityksellisesti. Tämä on mahdollistanut myös erilaisia "taidevierailuja" luonani ateljeessani esim. kiinalaisten turistien ja KUBU-kulttuuribussin vierailuja.
Minut valittiin Suomen Kuvanveistäjäliiton hallituksen jäseneksi kaudelle 2019-2021. Olen kuulunut Länsi-Uudenmaan taiteilijaseuran hallitukseen vuodesta 2012 lähtien.