Aino Ulmanen, Kotiateljee Ainos Ateljé / Ainon Ateljee Alan Hogan Alina Sinivaara/ Pop Up Studio Angela Oker-Blom Anitta Ruotsalainen Anna Nyreen Anne Kuntsi, T:mi One Step Anne-Marjo Panu, Kabelfabriken Anneli Di Francis, Varikko Annika Brandt Annita Ödman, Villa Sunnantill Antero Kare/Somero Stenmejeri Antonia Ringbom, Antonias Ateljé Antti H Raatikainen, Borgå Konstfabrik Anu Kirkinen, Työhuone Leikkikoulu Ateljé Arja Maarit Puhakka Atelje Arvids / Pia Rousku Atelje Kaj Ateljé Maaria Märkälä Ateljé Sixten Ahlsved Ateljé Tjuda Pedagogi Ateljee Vatanen Axel Antas Bambu Hellstedt, Studio Da-dam Barbara Tieaho, Kabelfabrikenken Barbro Avellán / Fäktargubben Barbro Banck Bo Haglund Bo, Lars-Göran Söderholm Britt-Marie Smeds/ Ceracon Britta Gustafsson, Dahlbacka Camilla Björkman, ateljé Cilla - B Camilla Moberg, Sirius Galleri Carina Granlund Carl-Gustaf Lagercrantz, Lagercrantz Jewellery Cata Ahlbäck - Drop In Art Christoffer Relander Cornelius Colliander KRUKMAKERI Dammen / Solf Dan Palmgren Daniel Enckell David Graham Edward Johansson Eeva-Kaisa Ailus Elina Koskimes Elina Rebers Elina Sorainens verkstad Erica Törnroth/EgeT Hantverk Erik Salvesen Fanny Tavastila, Pop Up Studio Kabelfabriken Filippa Hella Filmverkstaden, Tvålfabriken Friidu Kahjo/ Roihupellon taidekortteli Gunnar Sjöblom Hannamari Matikainen, Työhuone leikkikoulu Hanne Kontiola, Varikko Hannele Ögård-Forsman, Ateljé Blå Fisken Hans-Peter Schütt, Galleria Jänis Heidi Lampenius Heinrich Ilmari Rautio, Paratiisigalleria Helena Laakkonen Helena Sundberg, Ateljé Helena Helena Tuura ja Marika Kojo/ Kuusiston Taidekartanon pop up -työyhteisö / Tippa vettä, kiitos Henrika Lax Hilja Roivainen Ilona Niemi Ina Nordberg, Deformed by Ina @ Loftet Inga Snellman Inger Nygård, Fabriksbutiken Ipi Kärki, Pop Up Studio Kabelfabriken Irina Pått , LUMIDESIGN Isa Hällström, Långviken Jaakko Tornberg Jaana Brinck Jaana Kangas Jan Lappalainen, Skogby bruk Janika Norrgård Löfqvist, Kasern 14 Jenny Lucander / Kabelfabriken Jenti Hannele Salminen, Valligrafia ry Jertta Ratia, Pop Up Studio, Kabelfabriken Jill Christiansen/Stentorp Jimmy Pulli, Tvålfabriken Johan Karlsson, The Little BBQ`s Junk Art Johanna Lecklin Johanna Pihlajamaa, Työhuone Leikkikoulu Jonas Wilén, galleri & ateljé Judy Kuitunen, JUDYS hantverk och inredning Juha Metso / Ateljee Juha Pykäläinen Kaija Ilomäki/ Lovisa konstverkstad Kaisu Lundelin Kaj Ard Söderholm Kalle Wetterström DELTAR INTE! Karin Gottberg-Ek, Karins keramik Karin Lipkin-Forsén Karin Widnäs Katja Kotikoski Katja Tukiainen Studio Katri Kokkinen, Varikkogalleria Keanne van de Kreeke Keathy Ericsson-Jourdan Kerstin Sunabacka, Jakartes Atelje Kim Simonsson Kirsi Kuronen/PULTTI/Taidekortteli Kjell Ekström, Ateljé Finos Konstverket, Galleri Gro Krista Kortelainen Kristiina Juvas, Skeppars Kristina Isaksson Lars Holmström Lars Höglund Lars Rebers, ateljé Larsson Österberg Leena Pylkkö Leena Rantanen, Pop up studio, Kaapelitehdas Lena Sahlberg, Kasern 14 Lenita Söderlund, Lillrödjan Liisa Heiskanen, Lovisa Konstverkstad Liisa Mäkelän työhuone Lillan Michelin Linda Karlsson, Labelled Lindnäs sommarresidens, Paavo Halonen Linnea Ekstrand Lovisa Konstcentrum Almska Gården Maarit Hatakka/Kuusiston kartanon pop up-ryhmä Magdalena Åberg Maja Breife, Studio Jänis Malakta Art Bar & Karaoke Malin Ahlsved Malin Simons/ Campus Allegro Marcus Lerviks Margarita Rosselló Ramón / Ateljeesäätiön työhuone / Logomo Mari Paikkari, Osasto Maria Matikka Maria Mughal, Roihupellon taiteilijakortteli, Studio Laippa Marianne Laiti Marina Zitting Marita Karlsson Marja-Liisa Lindell OBS! DELTAR EJ! Marjaana Kaakinen, MattoBaakari Marjo Koivumäki, Pop Up Studio Markkula & Mikkonen, Kuusiston taidekartanon pop-up työyhteisö Marlene Lindbäck, Fabriksbutiken Mary Kuusisto Melita Westerlund, Kabelfabriken Merja Heino Studio Merja Pohjonen, Batteribackas konstnärsklubb Merja Ranki, Osasto Mia Englund, Smakbyn Micaela Lappalainen, Skogby Bruk Michael Rahikainen, Kabelfabriken Michèl Ruths Mikko Juntura Milla Karppinen, Manilla Minna Herralan työhuone Moa Cederberg, Jakarte Muddle Lilius / Atelier la Terrasse Nanna Sjöström Niclas Warius Nina Albrecht, Halkoliiteri-vedlidret, art & culture space in Vallila Olli Kiviluoto, Villenraitin taidetalo (Angstila) Osuuskunta Turun Tuulenpesä Pamela Puntti Petra Lindholm Petri Horttana, Ateljé Transformator Petri Loues, Angstila Pia Kääpä | Jakarte Pia Sirén DELTAR INTE! Pike Kokkonen, Artborg 35 PÅ Johanssson, Silversmederna i Sjökvarteret Päivi Makkonen / Batteribackas konstnärsklubb Raimo Lehtomaa Rasmus Smeds/Ceracon Reidar Andersson, Lovisa konstverkstad Riikka Niittonen/Kuusiston pop up-taiteilijatyöryhmä Ritva Sirjala, Artborg35 Robert Back, Campus Allegro Ru Runeberg Saga Suonio, Valligrafia ry Saija Koponen Sandra Nyberg Sanna Ek, Kasern 14 Satu Närhi, Päivi Huhtala / Kuusiston Taidekartanon pop up -työyhteisö / Haihtuvaa Satu-Minna Suorajärvi, Facebook-workshop Seppo Tanninen Simon Ahlsved Airbrush Saloon Solveig Mörn, Nybonds Skeppargård Sonja Backlund /Spunkt Studio Marina Thurén Studio Savea Sture Sunabacka, Ateljé SRAS Taina Rantala, Valligrafia ry Tanja Aumanen Teija Puranen | Tjuda Pedagogi Tero Maksimainen, Lovisa konstverkstad Tia Itkonen, Ateljé Ströms Tidi Fohlin, Atelje Fohlin Tiina Hölli - Taidekartanon popupit Tiina Laasonen Tiina Wallius, Konstfabriken Torolf Cederlöf Tuomas Petelius, Studio Da-dam Ulla Kuronen, Pop Up Studio Kabelfabriken Veera Tamminen, Osasto Veronica Österman, Kabelfabriken Ville Laurinkoski, Artborg 35 Vivan Huhta Perjöns gamla kvarn Zygeda Jurgutyte, Silversmederna i Sjökvarteret Åsa Hellmans keramikateljé

Bo Haglund

Bildkonst

Plats
Helsingfors

Hemsida
www.bohaglund.com

Bildkonstnär, scenograf

Bo Haglund har studerat scenografi och länge arbetat inom teater-, film-, och televisionsproduktion och som illustratör och grafisk designer vid flera tidningar, tidsskrifter och kulturinstitutioner. Dessutom har han arbetat som industriell textil- och produktdesigner för olika företag och publicerat ett antal serietidningar. Denna bakgrund har gett honom olika färdigheter och andra utgångspunkter för konstutövandet än för dem som gått den vanliga vägen.  Av den anledningen har Haglunds konst en helt egen prägel.

Kuvataiteilija, lavastaja

Sivuroolissa Suuressa Näytelmässä

Bo Haglundin tie vapaaseen taiteilijuuteen ja taidenäyttelyihin galleriassa on ollut tavanomaisesta poikkeava, ja siksi kiinnostava. Hän on opiskellut lavastustaidetta, toiminut pitkään freelancer lavastus- ja pukusuunnitelijana teatteri-, elokuva- ja televisiotuotantoissa sekä kuvittajana ja graafisena suunnittelijana useissa aikakaus- ja sanomalehdissä ja kulttuurilaitoksissa ja lisäksi teollisena tekstiili- ja tuotesuunnittelijana eri yrityksille. Ja ennen kaikkea hän on julkaissut useita sarjakuvakirjoja. Tämä tausta on varmasti antanut hänelle aivan erityyppisiä valmiuksia ja lähtökohtia taiteen tekemiseen kuin useimmalle muulle tavanomaisempia reittejä kulkeneelle. Siksi hänen taiteensa on aivan omantyyppistään. 

Bo Haglund on astunut taiteen kentälle, taiteilijana, kuten nykyään moni muukin aikaisemmin tiukasti omassa piirissään pysynyt tekijä. Nyt luontokuvaajatkin voivat tuoda taiteen elementit kuviinsa, vedostaa muodikkaita isoja värivedoksia ja tuoda ne galleriaan, taiteen esittelyyn varattuun paikkaan. Tämä siksi, että he ovat tuoneet töihinsä sen jonkin - jonkin niistä monista tekijöistä - mikä on tehnyt heidän teoksistaan taidetta – kuvataidetta. Näin ovat toimineet myös esimerkiksi kuvittajat,  grafitimaalarit ja digitaalisen taiteen tekijät. He ovat rikkoneet raja-aitoja, alueet ovat sekoittuneet. Rajojen ylittäminen onnistuneesti ei ole kuitenkaan helpoimpia taiteen tekemisen tapoja. Helpointa olisi pysyä omalla alueellaan. On kuitenkin varmasti yhtä hedelmällistä se, että ns. visuaalisen populaarikulttuurin edustajat lähestyvät kuvataidetta kuin se, miten kuvataiteilijat ovat vielä pidempään lähestyneet populaarikulttuuria.

Bo Haglundkin löysi aikoinaan sarjakuvapiirtämisen kautta oman taiteellisen tiensä. Elokuvamaisten ruutujen tarinallisen jatkumon sijaan hän halusi siirtyä yksittäisen ruudun piirtämiseen, korostaa sitä, että yhdellä ruudullakin on tarinansa kerrottavanaan – vähemmän saattoi olla yhtä paljon kuin enemmän. Tarina tiivistyi. Ja vaikka sarjakuvan piirtämisen tyylipiirteet kuin myös hänen sarjakuva-albumeissaan seikkailevat hahmot ovat siirtyneet osittain myös hänen taiteeseensa, on siirtymää tapahtunut myös toisinpäin. Kaikki se, mistä tunnistaa kuvataiteen ja mistä sarjakuvan, on risteytynyt – ja löydettävissä hänen teoksistaan. 

Kiinnostavinta Bo Haglundin taiteessa on kuitenkin se, mitä hänen työnsä kertovat, mitä hän haluaa niillä sanoa. Ja hänen sanansa ovat usein painavia – ja taiteellahan on perinteisesti haluttu sanoa jotakin syvällistä, jotakin, millä on merkitystä. Kiinnostavaa on myös hänen tyylinsä omanlaisine värimaailmoineen, muotoineen ja tarkasti piirrettyine lukuisine yksityiskohtineen, joilla hän luo vaikuttavia ja näyttäviä, vaivattoman näköisesti syntyneitä pintoja, mutta joiden tekeminen on ollut taiteilijalle äärimmäisen työlästä ja aikaavievää. Bo Haglundille tämä on kuitenkin luonnollisin tapa työskennellä. Hän pitää piirtämistä nopeana ja joustavana keinona heijastaa elämää ja ympäröivää maailmaa. Piirtäminen myös rauhoittaa, se on meditatiivinen, vaikkakin usein siis rajoja koettelevakin prosessi... Hän sanookin piirtävänsä teoksiaan kuin Platonin luolassa, tietäen, että luolan ulkopuolella on toinen todellisuuden taso, johon hän haluaa ja johon hänen täytyy pyrkiä, vaikka olisi helpompaa ja houkuttelevampaa pysyä tässä todellisuudessa...

Taiteen tekeminen on Bo Haglundille siis kamppailulaji. Mutta mikään ei tunnu ylitsepääsemättömän raskaalta,  jos se on kiinnostavaa, jos on halua oppia uutta, jos se on haastavaa ja jos on jokin motivaatio tehdä sitä, päämäärä, mitä kohti pyrkiä. Siksi hän jaksaa piirtää teoksiinsa, jotka kuvaavat räjähdystä, suunnattoman määrän pieniä räjähdyksen keskipisteestä ilmoille sinkoilevia palasia tai pitää aina vaan kiinnostavana tutkia epämääräisiä, liikkuvia tai jähmettyneitä muodottomia muotoja ja piirtää niitä loputtomasti kaikista mahdollisista kulmista. 

Hänen taiteen tekemisensä on myös tarkkuuslaji. Ensin syntyy tarkka pohjapiirustus, sen perusteille hän rakentaa itse piirustuksen, tapahtumia tilassa. Järjestelmällinen ja sattumanvarainen kuvan tekeminen käyvät tarkkaan harkittua vuoropuheluaan. Kaaoskin on hallittua. Kaikki palaset ovat aina sommitelmallisesti omilla luontevilla paikoillaan. Palapeli pysyy kasassa. Tähtäämisen taito on hallussa. 

 

Taisteluhenki ja maaliin osuminen ovat ominaisia sarjakuvapiirtäjälle. Ne näkyvät myös Bo Haglundin suurissa piirustuksissa. Lavastajana toimiminen taas tulee esiin hänen töissään usein elementtien siluettimaisuutena, kuin irrallisina lavasteina näyttämöllä, kuten hänen uusimmissa töissään. Toimiminen kangaskuosien suunnittelijana taas näkyy mitä erilaisimpien kangaskuosien tilkkumaisista paloista muodostuvissa alueissa, joistä vuoret, kivet ja muut elementit hänen kuvissaan usein muodostuvat. Kaikki esittävät elementit kuten puut, maa, ilma ja vesi näyttävät koostuvat jostakin, mistä ne eivät oikeasti koostu. Ne ovat kuin jollakin koodattuja. Ja kaikesta joksikin koodatusta taas tuntuu muodostuvan kokonaiskuva – oikeastaan mielikuva – todellisuudesta – tai epätodellisuudesta. Tämä kaikki antaa katsojan ajatuksille sopivasti liikkumavaraa, tuo taiteen mielikuvituksellisen maailman hänen eteensä. 

Nämä ovat hyvät rakennusaineet, mutta mitä niistä on rakennettu? Vuonna 2001 Bo Haglund piti ensimmäisiä taidenäyttelyitään. Teokset olivat alusta asti jossakin määrin omaelämänkerrallisia ja omakohtaisia. Wallpaper –teoksessaan (2001)‎ hän kuvasi osuvasti kasvuympäristönsä spiraalimaisena, fragmentaarisena vyyhtinä mielessään, kouluineen ja koulun pihan ensimmäisen koulupäivän tappeluineen. Hän on maanviljelijäsuvusta ja kaiken kaikkiaan piti elämästä maalla, mutta halusi silti sieltä vartuttuaan pois heti, kun se oli mahdollista, sillan yli, pitkin moottoritietä, kaupunkiin.  

 

Omien kokemustensa tutkijan ja välittäjän rooliin hän sarjakuvapiirtäjänä keksi tuolloin luonnollisesti sarjakuvahahmon. Sen nimi oli  Stubbhuvu, suomeksi käännettynä Kantopää. Stubbuvu-project oli saanut alkunsa. Hahmo seikkaili samaan aikaan hänen sarjakuvissaan, joista Bo Haglund oli nyt sieltä täältä ikään kuin irroittanut ruudun toisensa jälkeen ja siirtänyt sen isoon kokoon paperille. Kaikessa koomisuudessan hahmo oli traaginen, avuttomuudessaan, yksinäisyydessään ja pelossaan hellyyttävä. Hahmo oli taiteilijan alter ego, puolustuskyvytön ihminen, jonka traumaattisia menneisyyden kokemuksia hän oli alkanut nyt käydä läpi töissään. Hahmo pakeni aina metsän siimekseen kykenemättä kommunikoimaan ympäristönsä kanssa. Metsä edusti alkuvoimaa ja tiedostamatonta. Hahmo oli aina voimakkaan emotionaalisesti ladatussa mielentilassa, raskaiden epätoivon ja surun tunteiden vallassa. 

 

 

 

 

 

Työt heijastelivat Bo Haglundin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksia. Sarjakuvahahmonsa kautta hän tarkasteli myös yhteiskunnan kapeiden ja rajoittuneiden sosiaalisten roolimallien kysymyksiä: miehen osaa. Hahmo nousi myös yleisemmäksi ihmisen osan kuvaksi, sen tarkastelijaksi, mitä on olla ihminen. Hahmo harhaili metsässä, ihmetteli hämmentyneitä kasvojaan lammen pinnasta, jalat löivät sammaleeseen pääkallon leiman jokaisella askeleella, jokaisella hetkellä, jolloin aika kulki eteenpäin. Myrsky raivosi, vedet kuohuivat, tuuli repi puut juurineen maasta. Maiseman fyysisyys muuttui mentaaliseksi mielenmaisemaksi. Taiteilija korosti sitä, miten ihminen, ja luonto sen heijastajana, ja koko maailma, on sekasorron tilassa. Kaikkialla vallitsee universaalinen tulevaisuuden pelko. Ja hahmo pakeni jälleen maailmaa ja ihmiskuntaa elämään yksin metsässä.  

 

Turbulent Landscapes-sarjassaan Bo Haglund jatkoi maailman sekasorron kuvaamista pysäytetyissä räjähdyskuvissaan, ja tämän jälkeen myös Big Heads-sarjan töissä, joissa päät olivat kuin ihmisen itsen rekonstruktio, olemassaolon kokemuksen kuvaus – joukko ilmaan heitettyjä, siellä täällä tihentyviä viivamassoja, kuin sisäisiä voimakkaan emotionaalisia kokemuksia, jotakin sekasortoista tasapainoisen ulkokuoren takana.    

 

Don’t worry, we will find a solution –näyttelyssään Bo Haglund jatkoi kulkuaan yhä syvemmälle elämän peruskysymysten tarkastelussaan. Luonto nousi pääosaan, ja kuvasta saattoi löytyä jättiläismäinen pääkallo maisemaan sulautuneena. Sarjakuvahahmo poistui näyttämöltä vähäksi aikaa, mutta palasi sinne taas hänen uusimmissa töissään. Se ei ole jättänyt taiteilijaa vieläkään täysin rauhaan.  

 

Nyt se on enää ikään kuin vain statistin osassa, painopiste on maisemassa kokonaisuudessaan. Horisontti on matalalla ja puun latvojen yläpuolelle kohottautuu taivas, jossa valopisteverkosto muodostaa kontrastin sen taustaa vasten. Korkean taivaan alla tämä siluettimainen hahmo vaeltaa maisemassa. Se on kiinteästi osa maisemaa, osa luontoa ja osa kosmosta - mutta kuin sivuroolissa suuressa näytelmässä. 

 

Avaruudesta tulee vertauskuva tyhjyydelle, hiljaisuudelle, mielikuvitukselle ja vapaalle ajatukselle. Mutta siitä tulee myös toisen todellisuuden, identiteetin ja yhteisöllisyyden etsimisen symboli siellä täällä risteilevissä, internetin virtuaalisen kommunikaation maailmasta lainatuissa teksteissä. Tähdistön ja planeettojen joukossa kulkevat tämän uuden ihmisten välisen kanssakäymisen väylän erilaisten chat- ja keskustelufoorumien, yhteisö- ja pelisivustojen käyttäjien nimimerkit – ja myös tieto siitä, mitä he kulloinkin tekevät, mikä on heidän mielialansa jne. Kosminen ja sähköinen avaruus sekoittuvat.   

 

Toisissa teoksissa taivas on puhdas teksteistä: taivaalla loistavat tähdet ja planeetat kulkevat radoillaan. Tai niissä on tehty näkymätön näkyväksi, jotakin, mitä siellä on, mutta, mikä ei näy. Tasangolla seisoo monumentaalinen vuoristorata kuin kulissina näyttämöllä.     

 

Rauli Heino